CMD

CMD -komennot

Ipconfig

 Ipconfig kertoo IP -osoitteen, maskin ja reitittimeltä tulevan osoitteen.

IPv4-osoite 192.168.6.5 on tämän koneen IP-osoite.
Maski= aliverkon peite on 255.255.255.0
Kyseiseen verkkoon mahtuu 256 osoitetta eli 254 osoitetta on koneille.


Ipconfig -all

ipconfig -all komennolla näkee paljon enemmän tietoja kuin edelisellä ipconfig komennolla. Se näyttää  muunmuassa DHCP, MAC ja DNS- palvelimen osoitteet.

DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) on verkkoprotokolla joka jakaa IP- osoitteet uusille lähiverkkoon kytketyille laitteille.

DNS (Domain Name System) on nimipalvelujärjestelmä joka muuntaa verkkotunnukset IP-osoitteiksi.

Fyysinen osoite eli MAC (Media Acces Control) on verkkokortin yksilöllinen osoite jolla se erottuu muista.

Isäntänimi on tietokoneen nimi.

Ipconfig /release

Ipconfig /release palauttaa IP-osoitteen palvelimelle. Yhteys näköjään katkeaa.

Ipconfig /renew

Ipconfig /renew lähettää kutsun palvelimelle uuden IP-osoitteen saamiseksi.


Ping 

Pingillä kokeillaan laitteen saavutettavuutta. Ping lähettää paketin, johon etätietokone vastaa omalla paketilla.

Ping www.iltalehti.fi

Lähetin paketin iltalehti.fi, paketin lähetys onnistui koska paketteja ei kadonnut matkalla yhtään.

Netstat

Netstat näyttää protokollan tilastotiedot ja nykyiset TCP/IP verkkoyhteydet.

Nbtstat

Nbtstat antaa tietoja netBIOS järjestelmästä, kuten paikallisen- ja etäkoneen netBIOS nimitaulun.

Arp

ARP määrittelee IP osoitteesta MAC- osoitteen.

Pathping

Pathping selvittää reitin jota yhteys kulkee ja myös tarkistaa samalla häviääkö paketteja matkalla. Toisinsanoen pathping on tracert ja ping yhdessä. Tämä komento on hyödyllinen jos vaikka on ongelmia päästä jollekkin sivulle, sillä pathpimg näyttää missä reitittimessä vika on.

Pathpimg iltalehti.fi

Kokeilin pathpingiä osoitteeseen tappara.fi, paketteja ei kadonnut matkalla, eli yhteys toimii.

Route

Route on komento jolla lisätään, poistetaan, tai muutetaan tietokoneen reititystaulua. Yllä olevassa kuvassa käytin komentoa route print jolla saadaan reitti näkyviin cmd:lle

Tracert

Tracert komennon avulla voi yhdistää mihin tahansa osoitteeseen, komento näyttää jokaisen IP:n minkä kautta verkossa kuljetaan.


Hostname

Hostname kertoo tietokoneen verkkonimen.

Netwiew

Kertoo kaikkien tietokoneiden verkkonimet jotka käyttävät samaa verkkoa.

Kaapelin veto ja päättäminen

Tein työn Niklas Ekmanin ja Kristian Kokon kanssa.Työnä oli vetää kaksi 50 parista kaapelia lsa+ rimalle, toinen kaapeleista päätettiin siemens rimalle ja toinen ruuviliitin rimalle. Kaapelin vetoa tuli yhteensä noin 40 metriä.

 Aloitimme työn hakemalla varastolta kaapelikelan ja pukit johon kela asetetaan jotta kaapelin veto olisi sujuvampaa. aloitimme vetämällä ensimmäisen kaapelin siemens rimalta lsa+ rimalle. veto sujui ongelmitta. Päätimme kaapelin siemens rimalle, mutta emme voineet vielä päättää lsa+ rimalle sillä joku toisen vuoden opiskelija oli kiinnittänyt lsa+ kehikon seinälle vinoon.

Toinen kaapeli vedettiin ruuviliitin rimalta. Aluksi siivosimme 50 paria rimaa jotta saimme oman kaapelin kytkettyä. Päätimme kaapelin kolvaamalla johtimet kiinni rimaan. Kolvaaminen sujui ainakin omasta mielestäni hyvin.

Kun molemmat kaapelit oli vedetty aloitimme suoristamaan lsa+ rimaa. Suoristamisessa ilmeni muutama ongelma kun ei ajateltu alussa järkevästi. Ongelmien jälkeen saimme kuitenkin riman kohtalaisen suoraan :D 

Suoristamisen jälkeen päätimme molemmat kaapelit lsa+ rimaan. Lopuksi jouduimme vielä metsästämään kaapelikourua joka piti saada riman ja kaapelikiskon välille. Löysimme kourun lopulta Jari Lundanin luokasta.

Työn lopputulos oli mielestäni siisti ja ihan hyvin tehty. Työssä opin kolvaamaan ruuviliitin rimalle ja kytkemään lsa+ rimalle.  

Kaapelin veto ja kytkeminen

Aloitimme työn ottamalla tarvittavat työvälineet ja kaaapelin. Sen jälkeen, aloitimme kolvaamaan 2x8 parista kaapelia ruuviliitin rimalle. Kolvaamisen olisi voinut tehdä paremmin, sillä opettaja huomasi että muutamat juotokset olivat kylmiä.

 Kolvaamisen jälkeen, aloitimme vetämään kaapelia luokasta S4003 luokkaan S4010. Kaapelin vedossa ei ollut ongelmia, koska olimme harjoitelleet aiemmin vetämään kaapeleita. Vetämisen jälkeen, kiinnitimme kaapelin kiskoon nippusiteillä.

Kaapelin vedon jälkeen, rupesimme kytkemään kaapelia LSA+ rimalle. Aluksi emme jättäneet tarpeeksi löysää kaapeliin, joten teimme kytkemisen kokonaan uudestaan. Toisella kertaa kytkeminen onnistui hyvin ja saimme tarpeeksi löysää kaapeliin. 

Lopputulos oli mielestäni onnistunut, muutamaa virhettä lukuunottamatta. Kaapelia vedettiin yhteensä noin 25m ja aikaa työlle kului noin 8h.

Hubin ja keskittimen ero

Hubilla ja keskittimellä ei ole eroja.

Kytkin

Kytkin on laite joka yhdistää paikallisverkon eri osia toisiinsa, kuten Token Ring ja Ethernet. Kytkimellä korvataan yleensä keskitin, koska kytkin käsittelee liikennettä nopeammin. Kytkin kuuluu TCP/IP:n verkkokerrokseen.

Kytkin vastaanottaa Ethernet-paketteja. Se tallentaa paketin lähettäjän MAC- osoitteen ja portin omaan ARP- listaansa. Kytkin vertaa MAC- osoitetta jo listassa oleviin osoitteisiin ja lähettää paketin oikeaan porttiin. Jos vastaanottajan osoitetta ei ole ARP- taulukossa, on kyseessä yhteislähetys ja kytkin lähettää paketin jokaiseen porttiin. Jos vastaanottajan ja lähettäjän portit ovat samat, paketti tuhotaan.

Kytkimet mahdollistavat full-dublex – liikennöinnin. Full dublex tarkoittaa kaksisuuntaista liikennöintiä. Eli dataa voidaan lähettää ja vastaanottaa samaan aikaan.

Kytkimen jokaisella portilla on oma kaistansa. Yleensä kytkimissä on joko 8, 16 tai 24 porttia.

Verkkoa on mahdollista laajentaa kytkemällä kytkimiä toisiinsa. Kytkimillä voidaan myös parantaa verkon suorituskykyä ja turvallisuutta jakamalla verkko pienempiin osiin.

Jotkin kytkimet sisältävät lisäominaisuuksia joilla on mahdollista hallita ja valvoa kytkimen toimintaa. Muun muassa on mahdollista antaa ensisijaisuuksia tietylle liikenteelle muuhun liikenteeseen nähden.

Vili Eskelinen, Jaakko Ikonen, Elias Syrjä

Koulupäiväni

18.08.2015


Mitä tein tänään?

Aloitimme asentamaan kaapelihyllyjä. Ensimmäiseksi haimme osia varastolta jotka oli tilattu viime viikolla. Sitten aloimme mittaamaan aluetta mihin hylly tulee. Mittaamisen jälkeen sahattiin hylly oikean mittaiseksi, se kävi melko helposti. Seuraavaksi aloitimme asentamaan pidikkeitä johon kaapelihylly asennetaan. Ongelmia tuli kun kun pidikkeet olivat vähän erilaiset mitä suunniteltiin, joten homma jäi kesken, Jatketaan seuraavalla kerralla.